GTD on ollut meidän perheessä läsnä viimeiset 16 vuotta, minä tosin olen ollut siitä tietoinen vasta noin kymmenen vuoden ajan.
Jukka osti Palm-kämmentietokoneen elokuussa 2001. Muistan tilanteen elävästi, sillä minulla oli silloin tosi iso maha ja olimme juuri lähdössä viikonlopuksi Poriin. Tavoistaan poiketen siippaa ei kiinnostanut ajaa, vaan minä olin ratissa koko matkan, kun hän ei saanut silmiään irti uudesta aarteestaan.
Palmin käyttöä ja hyödyntämistä harjoitellessaan Jukka löysi muutamaa kuukautta myöhemmin ”white paperin”, joka oli käytännössä ohje GTD-systeemin rakentamisesta Palmilla. Sen neuvojen hyödyntämisestä alkoi Jukan GTD-taival, vaikka Getting Things Done -termiin hän törmäsikin ensimmäisen kerran vasta vuotta myöhemmin, ja totesi kirjassa neuvotun menetelmän kuulostavan kovin tutulta.
Elokuussa 2009 sain lahjaksi GTD-kirjan suomenkielisen painoksen. Minä avasin kirjan, paarustin läpi 15-20 sivua ja sanoin jotain todella rakentavaa, kuten ”tämmöistä amerikkalaista kermavaahtoa minä en lue enää riviäkään”. Enkä lukenut. Nyt kymmenkunta vuotta myöhemmin voin todeta, että pahaksi onneksi kirjan tuolloinen käännös ei tehnyt alkuperäisteokselle oikeutta – Jukan blogikirjoitukset avaavat GTD:n salat paljon paremmin ja ymmärrettävämmin.
GTD-vaimon puheenvuoro
Minulle GTD tuli pikkuhiljaa tutuksi kirjainyhdistelmänä – ei vielä omana työkalunani. Esimerkiksi kesämökillä miehen löysi helpommin seuraamalla David Allenin ääntä. Hän kuunteli jatkuvasti aiheeseen liittyviä podcasteja ja Allenin äänikirjoja. Viime huhtikuussa David Allenin ensi kertaa tavatessani sanoinkin hänelle, että on mukavaa tavata mies, jonka ääneen olen toisinaan jopa nukahtanut.
Sittemmin olen oppinut enemmän GTD:stä ja ottanut menetelmän käyttöön. Edelleen koen olevani siinä kovin noviisi ja aika kömpelö – ehkäpä siksi, että minulla on aina apu niin lähellä. En vaivaudu pohtimaan omaa systeemiäni itse syvällisemmin, kun kysyminen on helpompaa.
Vähempikin on hyvä!
Ihan viime aikoina, keväällä 2018, olen pikkuhiljaa kunnolla sisäistänyt sen, että tarvitsen GTD:tä ihan itse ja aivan oikeasti riippumatta siitä, kenen kanssa satun olemaan naimisissa. GTD on avain siihen, että hallitsen kaiken työssäni vastaan tulevan informaation, eikä mikään huomiotani vaativa tehtävä lipsahda sormieni läpi. Ja juuri tänä aamuna hoksasin yhden tärkeän asian: GTD:ssä ei tarvitse olla täydellinen!
GTD on avain siihen, että hallitsen kaiken työssäni vastaan tulevan informaation, eikä mikään huomiotani vaativa tehtävä lipsahda sormieni läpi.
Minun näkökulmani omaan GTD-käyttööni on ollut turhan kriittinen. Kun läheltä seuraan, kuinka vähäeleisesti ilmassa voi pitää lähes rajattoman määrän palloja, on oma rimani noussut turhan korkealle. Vaikka olen kaukana GTD:n mustasta vyöstä, niin menetelmän yksinkertaisista periaatteista on silti paljon hyötyä. On lohdullista tajuta, että koko GTD-pakettia ei ole pakko saada heti 100 % kuosiin, vaan voi lähteä liikkeelle pienin palasin ja mennä eteenpäin tipun askelin.
Itselleni kaksi tärkeintä periaatetta ovat 1. KERÄÄ ja 4. KATSASTUS. Kerään omaan inboxiini hyvin tehokkaasti ja luotettavasti kaikki asiat, joihin minun täytyy jotenkin reagoida. 2. KÄSITTELY ja 3. JÄRJESTÄMINEN minulla onnistuu vaihtelevasti. Välillä olen hirmu ponteva ja järjestelmällinen, toisinaan repsahdan totaalisesti, mutta homma kuitenkin pyörii kohtuullisen hyvin, kun joka perjantai teen perusteellisen viikkokatsastuksen. Päivittäin tarkastelen konteksteihin sidottuja listojani ja 5. TEEN työni listoilta tehtävät poimien.
Ja sitten jos sakkaa pahasti, huudan apua – ja niin voit tehdä sinäkin, esimerkiksi liittymällä Facebookissa vertaistukea tarjoavaan GTD tukiopetus Suomi -ryhmään!
