Motivaatio ei sinällään liity millään tavalla GTD-menetelmään. Mutta GTD helpottaa motivaation löytymistä, koska käytännössä asiat 1) jotka tapahtuvat tai 2) joiden pitää tapahtua joka tapauksessa löytyvät kalenterista. Tämän lisäksi tehtävälistoilta löytyvä tekeminen on lähtökohtaisesti käsitelty niin hyvin, että tekemiseen tarttuminen on käytännössä yhtä helppoa kuin sen alimpana roikkuvan hedelmän poimiminen.
Toisinaan käy kuitenkin niin, että deadline on huomenna ja vasta viimeisen päivän paine pakottaa tarttumaan jo useampaan kertaan lykättyyn tekemiseen. Miksi vitkuttelit?
Asioiden lykkäämisen juurisyy on käytännössä sama kuin vitkuttelun; apatia ja ahdistus sekä epävarmuuden pelko.
Apatia ja ahdistus
Kun tehtävälista on liian pitkä ja tekeminen huonosti käsiteltyä – eli tekemistä pitää vielä miettiä ennen tekemistä – pelkkä listan näkeminen ahdistaa. Ja kun listan näkeminen ahdistaa, sitä ei edes halua avata. Listan käyttäjä muuttuu välinpitämättömäksi uusille syötteille, koska niiden lisääminen jo olemassa olevaan tekemiseen vain kasvattaisi listaa entisestään.
Epävarmuuden pelko
Kun tekeminen on epäselvää ja lopputulos on täysin epävarma, tekemiseen ei halua tarttua, koska epäonnistumisen todennäköisyys tuntuu liian suurelta. Mieli maalaa varsin tehokkaasti uhkakuvia siitä, miltä epäonnistuminen näyttää. Paitsi että pelkäät pettäväsi itsesi, pelkäät todennäköisesti pettäväsi myös jonkun muun luottamuksen sinuun. Mikä taas tulisi rapauttamaan omaa sosiaalista statustasi, eli helpompi vaihtoehto on vain olla saamaton sen sijaan että osoittaisit kyvyttömyytesi asian suhteen 😕 (vaikka et oikeasti kyvytön olekaan!).
Järjestelmä kuntoon
Vitkuttelun lääke on yksinkertainen, mutta sen sujuva käyttö vaatii lukemattoman määrän toistoja:
- Mitä valmis tarkoittaa?
- Miltä tekeminen näyttää?
Näillä kahdella kysymyksellä sekä päämäärä että tekeminen saadaan kirkastettua konkreettiseen muotoon. Eli mistä tiedän, että tämä asia on valmis? Lopullisesti. Mikä on ensimmäisen fyysinen, näkyvä toimenpide, jonka asialle voin tehdä, että se lähtee liikkeelle? Menetelmää säännöllisesti käyttävä tietää, että kysymyspari liittyy käsittelyyn, mikä on olennainen elementti toimivien tehtävälistojen luomisessa.
Uutta tekemistä tulee jatkuvasti. Meidän on säännöllisesti peilattava tätä uutta kaikkea sitä vastaan, minkä tekemiseen olemme jo sitoutuneet. Käytännössä tämä tarkoittaa viikkokatsastusta. Mitä voin tehdä seuraavien kahden-kolmen viikon aikana? Mikä taas pitää joko lykätä joskus/ehkä -listalle tai neuvotella kokonaan uusiksi.
Aloita
Toisinaan tämä ei kuitenkaan riitä. Vaikka osaisit valita tekemisen perustuen rajoittaviin tekijöihin (konteksti, aika, energia), prioriteettiin (eri näkökulmat siihen, mikä on olennaisinta) ja työn kolmeen luonteeseen (suunniteltua, suunnittelematonta, työn suunnittelua), olo voi olla yhtä motivoitunut kuin laiskiaisella, ja mikään ei vaan nappaa. Sijaistoiminnot ovat paljon houkuttelevampia kuin varsinainen tekeminen. Yksinkertaisin ratkaisu on aloittaa jostain. Lähde liikkeelle!
Liiku (ja sytytä motivaatio)
Jostain syystä fyysinen liike saa myös muun tekemisen liikkeelle. Ehkä syynä on tehostunut verenkierto, ehkä vain kontekstin vaihtaminen. Eli tee jotain yksinkertaista, joka pakottaa sinut liikkeelle; kävele korttelin ympäri. Siivoa pöytälaatikko. Tyhjennä astianpesukone tai pyykkikone, mankeloi (etätyö tarjoaa laajan kirjon vaihtoehtoja). Kun päätät itse siitä, miten energiaasi käytät, sen kohdistaminen tietoisesti helpottuu. Kun teet tätä tietoista (ja hyödyllistä!) sijaistekemistä, visualisoi miltä näyttää, kun teet sitä, mitä oikeastaan pitäisi/ haluaisit/ voisit tehdä.
Kuten minkä tahansa muun käytännön testaamista GTD:en liittyen, tätä voi huoletta kokeilla. Jopa useamman kerran, jos pari ensimmäistä kertaa eivät vielä tuota toivottua lopputulosta. Pahimmassa tapauksessa olet käynyt kävelyllä tai tyhjentänyt astianpesukoneen kesken päivän.
PS. Toinen ihminen voi myös toimia katalyyttinä tekemiselle. Tässä kohtaa pitää kuitenkin olla varovainen kenen kanssa olet tekemisissä. Jostain syystä murhe rakastaa seuraa, ja onkin yllättävän helppoa vetää toinen ihminen mukaan tekemättömyyden suohon. Eli valitse mieluummin tekemisen pohtimisen kohteeksi ihminen, joka heittää antamasi pallon napakasti takaisin ja jonka tiedät jo parilla sanalla terästävän omaa ajatteluasi.
