Miksi seuraava tehtävä sammuttaa stressin

Jos olet koskaan käsitellyt asioita GTD-menetelmän työnkulun mukaan, seuraava tapahtumaketju on varmasti tuttu; Kun iso, epämääräinen ja ahdistava kokonaisuus pilkotaan Käsittely-vaiheessa (Clarify) halutuksi lopputulokseksi (Desired Outcome) ja Seuraavaksi tehtäväksi (Next Action), hartiat laskeutuvat ja tekeminen voi alkaa.
Tälle tutulle kokemukselle on olemassa myös neurobiologinen selitys. Se, mitä teet GTD:n Käsittely-vaiheessa, ei ole vain hähmäisten, kerättyjen syötteiden prosessointia – se on itse asiassa aivoihisi koodatun hätätilan sammuttamista.

Petäjäsuon metsäpalo Kotkassa, Museovirasto 1979

Aivojen oletustila on passiivisuus

Aiemmin psykologiassa puhuttiin ”opitusta avuttomuudesta”. Vuonna 2016 julkaistu tutkimus (Maier & Seligman) kuitenkin osoitti, että passiivisuus ja stressi ovatkin aivojen luonnollinen oletustila aina, kun kohtaamme asioita, joihin koemme ettemme voi vaikuttaa.
 
Epämääräiset ”markkinointisuunnitelma” tai ”uudet nettisivut” tehtävälistalla tekevät juuri tämän; näyttäytyvät aivoille liian isoina ja hallitsemattomina möykkyinä. Seurauksena on paitsi vitkuttelua, myös ahdistusta.
 
Ratkaisu on opittu hallinta. Kun pakotat itsesi miettimään pelkästään seuraavaa käytännön siirtoa – ”Etsi 5 visuaalisesti vetoavaa sivua” – aktivoit aivojesi etuotsalohkon. Aivosi tunnistavat, että tämä on asia, johon sinulla on täysi kontrolli. Tämän seurauksena etuotsalohko lähettää signaalin, joka sammuttaa aivojen stressi- ja pelkokeskuksen. Konkreettinen Next Action -ajattelu on siis aivan kirjaimellinen täsmälääke jähmettymisreaktiota vastaan.

Hyvä kierre tarttuu työyhteisöön

Kun emme kuitenkaan määrittele vain seuraavaa askelta, vaan myös halutun lopputuloksen (eli projektin), tämä paitsi tuo työhön suunnan, se auttaa myös koko tiimiäsi.

Nicholas Christakisin ja James Fowlerin tutkimuksen mukaan tunteet ja toimintamallit leviävät sosiaalisissa verkostoissa – esimerkiksi työpaikalla – jopa kolmen ihmisen päähän. Epämääräisyydestä kumpuava stressi on erittäin tarttuvaa.

Tilanne muuttuu kuitenkin olennaisesti jo, kun yksittäinen GTD:n käyttäjä ottaa asiat hallintaan; määrittelee selkeästi mitä valmis tarkoittaa ja miltä tekeminen näyttää – ja tarttuu toimeen, hän ei ainoastaan poista omaa stressiään. Säännöllisenä käytäntönä tämä alkaa säteillä käyttäjän ympärille selkeyttä ja ratkaisukeskeisyyttä, mikä tutkitusti tekee myös jatkuvassa vuorovaikutuksessa olevista kollegoista rauhallisempia ja toimintakykyisempiä, eli auttaa koko tiimiä.

Faktorit työpöytiensä ääressä, Museovirasto 1957, JOKA Journalistinen kuva-arkisto Kaleva

Mitä tehtävä on jäänyt jumiin listallesi?

Kun seuraavan kerran huomaat vältteleväsi jotain tehtävää, muista mitä tutkimukset ovat jo vahvistaneet: Älä yritä pakottaa itseäsi tarttumaan epämääräiseen kokonaisuuteen josta et tiedä sen kummemmin mistä aloittaa tai mihin lopettaa, vaan tutustu käsiteltävään asiaan niin että tiedät täsmälleen mistä siinä on kysymys ja siirrä sen jälkeen aivosi pois pasiivisesta stressitilasta kysymällä kaksi yksinkertaista kysymystä:
  1. Mitä valmis tarkoittaa? Eli mikä on haluttu lopputulos (projekti)?
  2. Miltä tekeminen näyttää? Elli mikä on ensimmäinen toimenpide, jonka voit asialle tehdä niin että se lähtee liikkumaan eteenpäin?
Mitä sellaista listaltasi (tai päästäsi) löytyy juuri nyt, mikä huutaa tulla pilkotuksi konkreettiseksi tekemiseksi? Valitse yksi ja kokeile!
Picture of Jukka Backman

Jukka Backman

GTD coach

Miksi seuraava tehtävä sammuttaa stressin

Jos olet koskaan käsitellyt asioita GTD-menetelmän työnkulun mukaan, seuraava tapahtumaketju on varmasti tuttu; Kun iso, epämääräinen ja ahdistava kokonaisuus pilkotaan Käsittely-vaiheessa (Clarify) halutuksi lopputulokseksi (Desired

Lue lisää >>