Jos olet koskaan käsitellyt asioita GTD-menetelmän työnkulun mukaan, seuraava tapahtumaketju on varmasti tuttu; Kun iso, epämääräinen ja ahdistava kokonaisuus pilkotaan Käsittely-vaiheessa (Clarify) halutuksi lopputulokseksi (Desired Outcome) ja Seuraavaksi tehtäväksi (Next Action), hartiat laskeutuvat ja tekeminen voi alkaa.
Tälle tutulle kokemukselle on olemassa myös neurobiologinen selitys. Se, mitä teet GTD:n Käsittely-vaiheessa, ei ole vain hähmäisten, kerättyjen syötteiden prosessointia – se on itse asiassa aivoihisi koodatun hätätilan sammuttamista.
Aivojen oletustila on passiivisuus
Hyvä kierre tarttuu työyhteisöön
Kun emme kuitenkaan määrittele vain seuraavaa askelta, vaan myös halutun lopputuloksen (eli projektin), tämä paitsi tuo työhön suunnan, se auttaa myös koko tiimiäsi.
Nicholas Christakisin ja James Fowlerin tutkimuksen mukaan tunteet ja toimintamallit leviävät sosiaalisissa verkostoissa – esimerkiksi työpaikalla – jopa kolmen ihmisen päähän. Epämääräisyydestä kumpuava stressi on erittäin tarttuvaa.
Tilanne muuttuu kuitenkin olennaisesti jo, kun yksittäinen GTD:n käyttäjä ottaa asiat hallintaan; määrittelee selkeästi mitä valmis tarkoittaa ja miltä tekeminen näyttää – ja tarttuu toimeen, hän ei ainoastaan poista omaa stressiään. Säännöllisenä käytäntönä tämä alkaa säteillä käyttäjän ympärille selkeyttä ja ratkaisukeskeisyyttä, mikä tutkitusti tekee myös jatkuvassa vuorovaikutuksessa olevista kollegoista rauhallisempia ja toimintakykyisempiä, eli auttaa koko tiimiä.
Mitä tehtävä on jäänyt jumiin listallesi?
- Mitä valmis tarkoittaa? Eli mikä on haluttu lopputulos (projekti)?
- Miltä tekeminen näyttää? Elli mikä on ensimmäinen toimenpide, jonka voit asialle tehdä niin että se lähtee liikkumaan eteenpäin?
